Vaihtoon lähteminen on mahdollista myös perheelliselle opiskelijalle
Olen 34-vuotias äiti-ihminen. Perheeseeni kuuluu 2-vuotias lapsi, koira ja mies.
Olen todella pitkään ja monta kertaa aina tilaisuuksien tullen haaveillut vaihtoon lähdöstä, ihan yläasteelta saakka, mutta koskaan sitä rohkeutta ei ole lopulta löytynyt. Englannin kielen taitoni ei ole mikään päätä huimaava ja häpeä huonosta kielitaidosta on ollut se suurin este sille, etten ole aiemmin uskaltanut lähteä vaihtoon.
Muiden kannustus auttoi päätöksenteossa
Opiskelen nyt ensimmäistä vuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Suoritin ensimmäisessä periodissa englanninkurssin, josta sain todella paljon rohkeutta siihen, että edes yritän puhua kieltä ilman sitä järkyttävää häpeän tunnetta, joka on vuosia kulkenut mukana.
Luokkakaverini (1-vuotiaan lapsen äiti) ilmoitti lähtevänsä Alankomaihin viikon mittaiseen opiskelijavaihtoon ja pyysi minua lähtemään mukaan. Ajattelin, että pienen lapsen äitinä tulisin saamaan lähipiiristäni pitkiä katseita, jos lähtisin. Mieheni kuitenkin kannusti minua lähtemään ja tarttumaan tilaisuuteen. Pohdinnan jälkeen ilmoitin itseni tuolle opiskelijavaihdon sisältävälle kurssille, enkä ole päivääkään katunut!
Kylä maaseudun rauhassa oli mieletön!
Lähdimme Alankomaihin helmikuun alussa 2024 ja vietimme viikon Enschedessä, Saxionin ammattikorkeakoulussa, aika lähellä Saksan rajaa. Majoittauduimme kurssille osallistuvien hollantilaisten opiskelijoiden koteihin. Suurin osa asui vielä kotonaan vanhempiensa kanssa, joka on yleistä Alankomaissa. Olin alkuun todella ennakkoluuloinen, sillä moni paikallisista opiskelijoista asui todella kaukana koulusta, maalla, ja ajattelin että koulumatkat tulevat uuvuttamaan minut ja oleilu maalla olisi jotenkin tylsempää kuin kaupungissa. En oikein itsekään tiedä, miksi näin alkuun ajattelin.
Minulla oli onnea matkassa, sillä minulla ja hollantilaisella opiskelijaparillani klikkasi henkilökemiat todella hyvin. Myös perhe, jonka luona majoittauduin, oli aivan ihana. Perheeseen kuului opiskelijaparini (28-vuotias nainen), hänen 32-vuotias veljensä sekä äiti ja isä.
Asuin pienessä kylässä tuon viikon ja se kylä oli aivan mieletön! Siellä oli paljon taloja, joiden katot oli kaislasta tehty, ne olivat kuin saduista ja olin kerta kaikkiaan aivan lumoissani. Koulumatkat kestivät tunnin per suunta ja kuljimme matkat kimppakyydillä autolla. Se tunnin matka ei tuntunut missään, kun silmät suurella ihastelin maisemia.
Parini vei minua muutamana päivänä sellaisiin paikkoihin, joihin en ikinä olisi päässyt, jos olisin ollut jollain turistimatkalla. Oli myös hienoa päästä syömään ihan paikallista kotiruokaa ja näkemään minkälaista arkea Alankomaissa vietettiin ja kuulla heidän juhlapyhistään.
Oppia muista ihmisistä, kulttuureista ja itsestäni
En aina tiennyt, miten jonkun asian olisin kertonut englanniksi, mutta viikon aikana sitä oppi keksimään mitä luovempia keinoja tulla ymmärretyksi. Välillä käytin kääntäjää ja toisinaan selitin asian hieman kiertoteitse ja parhaimmillaan käytin pantomiimia ja kuvia. Parinikaan ei ollut mikään mestari englannin kielen puhuja, joten improvisoimme vuoron perään.
Koulua meillä oli joka päivä. Tunneilla puhuttiin selkeää englantia ja tunneilla oli helppo pysyä mukana, ja jos en jotain ymmärtänyt, kysyin joltain. Koulupäivät koostuivat erilaisista luennoista, vierailijoista ja muutamana päivänä kiersimme erilaisissa sosiaalialan kohteissa, järjestöissä ja vapaaehtoistyötä tekevissä paikoissa, jotka sopivat kurssimme teemaan.
Viikon reissu oli todella tiivis ja ohjelmaa oli paljon niin koulun puolesta kuin opiskelijoidenkin järjestämänä. Se oli ehkä asia, mikä hieman tietyllä tapaa uuvutti. Ja onhan se kuluttavaa, kun työstät päässäsi kaikki asiat englanniksi ja etenkin, jos se ei tule luonnostaan ja helposti ja asut vieraiden ihmisten kotona, mutta se oli todella opettavaista. Sain paljon itseluottamusta, rohkeutta, opin toisesta kulttuurista ja ihmisistä äärettömän paljon ja ennen kaikkea opin itsestäni.
Maailman puhutuin kieli on huonosti puhuttu englanti
Tiedän, että ryhmässäni kaikilla pareilla henkilökemiat eivät kohdanneet ja sen vuoksi iski koti-ikävää ja pahaa mieltä ja yhdellä majapaikka ei ollut se, mitä oli odottanut. Mutta näistäkin asioista selvittiin, puhumalla. Vaikka nämäkin tilanteet herättivät varmasti kaikissa erilaisia tunteita, näistä opittiin ja näistäkin jäi joku muisto. Nyt niille vähän kehnommillekin muistoille on jo voitu nauraa makeasti. Joskus se surkein muisto tai vaikein hetki voikin olla juuri se opettavaisin.
Kaikki, jotka vähänkään epäilevät tai arastelevat vaihtoon lähtöä huonon tai heikon kielitaidon takia, tarttukaa vaan rohkeasti tilaisuuteen! Maailman puhutuin kieli on huonosti puhuttu englanti. Sä selviät kyllä! Pidä sydän ja silmät auki, sua odottaa hieno matka.
Annika Haavisto
Sosionomiopiskelija, SeAMK
Lukuvuoden 2023-2024 aikana SeAMKista on lähtenyt parikymmentä perheellistä opiskelijaa erimittaisille vaihtojaksoille. Erasmus+ ohjelman kautta on saatavilla vaihtoon lisärahoitusta opiskelijaryhmille, joilla on yleensä muita vähemmän mahdollisuuksia lähteä vaihtojaksoille. Suomessa yksi tällainen kohderyhmä on perheelliset opiskelijat, joilla on alaikäisiä lapsia. Lisärahoitukseen ei vaikuta se, kuinka monta lasta opiskelijalla on tai se, lähtevätkö lapset mukaan vaihtojaksolle vai eivät. Useimmiten perheelliset opiskelijat osallistuvat lyhyemmille intensiivijaksoille, mutta vuosittain toteutuu myös pidempiä perheellisten opiskelijoiden opiskelu- ja harjoitteluvaihtoja.
