Mitä kuuluu viskariin?

Blogi:
#

Linna täynnä prinsessoita,  luola täynnä peikkoja,  kaksitoista kärrynpyörää, sarja kuperkeikkoja. – Tittamari Miettinen –

Mitä on viisivuotiaan varhaiskasvatus tai millaista sen tulisi olla? Varhaiskasvattajia ja päättäjiäkin pohdituttaa, miten taattaisiin tasavertaiset mahdollisuudet kaikille ikäryhmään kuuluville osallistua varhaiskasvatustoimintaan. Olisiko kaksivuotinen esiopetus siihen ratkaisu? Millä varmistetaan se, ettei viisivuotiaiden opetus olisi samaa kuin alkuopetuksen oppilaiden saama opetus? Miten varhaiskasvatuksessa tunnistetaan lapsen taitojen kehittymistä ja ohjauksen tarpeita?

Millainen on 5-vuotias lapsi?

5-vuotias lapsi on kiinnostunut jo monista asioista, kyselee ja haluaa pohdiskella asioita aikuisen kanssa. 5-vuotiaan keskittyminen, omantoiminnanohjaus ja muisti on jo hyvin kehittynyt. Lapsi on innokas oppimaan ja kokeilemaan sellaisiakin asioita, mitkä eivät ole käsinkosketeltavia. Luovuus, mielikuvitus ja leikki tuottavat lapselle mielihyvää, mikä auttaa kokonaisvaltaisesti lasta kehittymään, kasvamaan ja oppimaan.

Kaverit ovat jo tärkeässä roolissa ja ystävien välille muodostuu pysyviäkin suhteita. Sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja tunteiden sanoittamista on opittu. Erimielisyyksistä osataan neuvotella ja ymmärrystä oikeudenmukaisuudesta löytyy. Yhteiset leikit sujuvat ja roolileikit ovat mieluisia.

Varhaiskasvattaja kasvattaa

Missä lapsi sitten parhaiten kasvaa, kehittyy ja oppii elämisentaitoja? Yhteistoiminnassa vertaisoppijoiden kanssa viisivuotiaiden varhaiskasvatusryhmissä – viskarissa.

Varhaiskasvattajat tuovat lapsen päivään monipuolisia ja myönteisiä oppimiskokemuksia. He tukevat lasta kokoaikaiseen oppimiseen, kestäviin ihmissuhteisiin, hyviin vuorovaikutustaitoihin, sekä opastavat vastuuntuntoiseen ja tasa-arvoiseen toimintaan. Varhaiskasvattajien työn  tueksi on menetelmiä, joilla voi todentaa lasten olemassa olevia taitoja ja saada vahvistusta omille havainnoille. Varhaiskasvattajien arvioidessa lapsen kehityksen taitoja voidaan suunnitella ja toteuttaa suunnitelmallisempaa pedagogista toimintaa viskareille, joko yksilö- tai pienryhmäohjauksena, sekä koko ryhmän viskaritoiminnassa.

Viskaritoiminnan kehittämistä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen täydentävien opintojen aikana sain olla mukana toteuttamassa viskaritoimintaa tekemällä viisivuotiaan kehityksen arviointeja yhdessä varhaiskasvatuksen opettajien kanssa. Arviointien tulosten pohjalta suunniteltiin lasten tarpeita vastaavaa pedagogista toimintaa. Erityisesti oppimisryhmätoimintana toteutettu pienryhmätyöskentely innosti sekä kasvattajia että lapsia kehittämään viskaritoimintaa. Toteutus suunniteltiin lapsilähtöisesti teematyyppiseksi työskentelyksi. Teemat muodostettiin painottaen varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueita: kielten rikas maailma, tutkin ja toimin ympäristössäni, ilmaisun monet muodot ja kasvan, liikun ja kehityn.  Oppimisryhmien teemoiksi muodostui kielelliset valmiudet, toiminnalliset taidot ja tunnetaidot. Oppimisryhmätoimintaa toteutettiin viskarin kevätkaudella kymmenen viikon ajan. Toiminnallisesti painottuneet oppimisryhmät tukivat lasten kehittymässä olevia tiedollisia taitoja ja tunnetaitoja, sekä yhteistoiminnassa tarvittavia sosiaalisia taitoja.

Oppimisryhmistä varhaiskasvattajilla oli yhteinen näkemys lasten oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin edistämisestä toimintaa toteuttaessa. Myös tuen tarpeiden esille tuleminen kehityksen arvioinnilla, antoi kasvattajille suuntaa kohdentaa ohjausta kehittyviin taitoihin.

Viskarista eskariin

Meitä varhaiskasvattajia viskarissa pohditutti myös se, miten siirtymä viskarista eskariin olisi mahdollisimman joustava. Kuinka oleellisin tieto sekä lapsen, vanhemman, että kasvattajien näkökulmasta saavuttaisi eskarin opet?

Piirroskuva, jossa kaksi lasta kulkee käsi kädessä.

Hei tämmöinen mä olen, näin mä toimin, tämä mua kiinnostaa ja näistä mä en tykkää. Näitä asioita mä haluan oppia ja näitä mun täytyy harjoitella. Haluun että sä tiedät mitkä asiat ja ihmiset ovat mulle tärkeitä.

Kehittämistehtävässäni yhtenäisellä tiedonsiirrolla kasvattajatahojen kesken, viskarilaisen toiveet ja tarpeet tulivat kuulluksi. Tiedonsiirtolomake toimi yhteisen keskustelun pohjana, lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa unohtamatta. Näin se edesauttoi lapsen oppimista koskevan tiedon välittämistä kasvatusyhteisöjen välillä. Toimivan yhteistyön pyrkimys oli lisätä ymmärrystä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatusyhteisöjen toiminnoista, niiden eroavuuksista ja yhtenevistä piirteistä.

 

Satu Soivio
VAKA19

Kehittämistehtäväni voit lukea tästä (pdf) »

Kuvat: Pixabay

 

1.9.2019 jälkeen sosionomiopintonsa aloittaneet voivat työskennellä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeellä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).