Kulttuurialan koulutus avain kulttuurialan arvostuksen nostamiseen | SeAMK Blogit

Kulttuurialan koulutus avain kulttuurialan arvostuksen nostamiseen

Blogi:
Henkilö istuu maassa.

Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila totesi pääkirjoituksessaan taannoin, että vaaleissa unohdetaan aina kulttuuri. Puolueiden asialistalla ovat aina muun muassa terveys, verotus, talous, sosiaalipolitiikka ja työllisyys mutta yksi puuttuu kerta toisensa jälkeen: kulttuuri. Tämä on nykypäivänä suorastaan pöyristyttävää, kun ajatellaan, että kulttuuriala työllistää suoraan tai välillisesti noin 130 000 henkilöä, joiden yhteenlaskettu palkkasumma on noin 5,3 miljardia euroa. Tästä voi kukin laskeskella, kuinka paljon verotuottoja valtio saa.

Kulttuuri on aina juhlapuheissa esillä kansallisen identiteetin vahvistajana ja ylläpitäjänä, ja kuntien imagomainonnassa nostetaan kulttuuripalvelut ja tapahtumat vetovoimatekijöiksi, kun kuntaan halutaan uusia asukkaita. Käytännön elämässä kulttuuripalvelut ovat aina kuitenkin ensimmäisenä liipaisimella, kun jostakin pitää säästää.

Kulttuurituotannon opiskelijat Etelä-Pohjanmaata elävöittämässä

Oletko nähnyt suursuosion saaneen Chigaco-musikaalin Rytmikorjaamolla? Tai oletko käynyt samassa paikassa järjestetyssä olohuonetapahtuma Mysigissä? Kävitkö paistamassa makkaraa viime keväänä Kyrkösjärvellä elämystapahtumassa? Vai oletko kenties käynyt tikahtumassa nauruun improvisaatiokilpailu Improliigassa?

Kaikki yllä mainitut tapahtumat ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon tutkinto-ohjelman opiskelijoiden eri toimeksiantajille järjestämiä tapahtumia Seinäjoella ja lähiympäristössä. Joka vuosi opiskelijat ideoivat ja tuottavat noin 50–60 uutta tapahtumaa, videotuotantoa tai visuaalista toteutusta Seinäjoen ja lähikuntien organisaatioille: yrityksille, kuntien kulttuuripalveluille ja kolmannen sektorin toimijoille. Lisäksi opiskelijat harjoittelevat tuottamista eri organisaatioissa osana työharjoitteluaan.

Vuosittain Etelä-Pohjanmaan alueen kulttuurikentällä toimii noin 150 kulttuurituotannon opiskelijaa. Kaikkiaan kulttuurituotannon opiskelijoita on noin 250, joista vähän yli puolet tulee muualta Suomesta. Kaikille ei riitä harjoittelupaikkoja ja tuotantoja maakunnasta, siksi kulttuurituotannon opiskelijoiden toiminta-alue on koko Suomi.

Onko kulttuurin tekeminen oikeaa työtä?

Kulttuurituotannon tutkinto-ohjelmassa tehdään joka päivä tärkeää työtä kulttuurin arvostuksen lisäämiseksi myös käytännön tasolla eikä vain juhlapuheissa. Valitsemme vuosittain 45 uutta opiskelijaa suorittamaan neljän vuoden tutkintoa, jonka jälkeen heillä on valmiudet toimia kulttuurialan eri tehtävissä palkkatöissä, freelancereina tai itsenäisinä yrittäjinä.

Kulttuurialan tuottamisosaamiselle on huutava pula, se näkyy muun muassa toimeksiantojen runsaana määränä; jollakin viikolla sähköpostissa on monta kyselyä, joissa kaipaillaan opiskelijoita tuottamaan tapahtumaa tai tekemään vaikkapa mainosvideota. Tämä on tietysti tutkinto-ohjelmalle hieno asia, mutta sisältää myös melkoisen sudenkuopan. Opiskelijatyönä tehdyn produktion palkka on opintopisteet. Toimeksiantajat tottuvat siihen, että palkkaa ei tarvitse maksaa. Valmistuva kulttuurituottaja saattaakin olla haastavassa tilanteessa, kun lähtee hinnoittelemaan omaa osaamistaan vaikkapa freelancerina.

Pyrimme koulutuksessa korostamaan oman työn arvostusta ja sen hinnoittelua. Lisäksi rohkaisemme työharjoitteluun menijöitä pyytämään harjoittelujaksostaan palkkaa. Kulttuurialan koulutus, keskittyy se sitten tuottamiseen tai taiteen sisältöihin, on ainoa keino pikkuhiljaa muuttaa kulttuurialan arvostus juhlapuheiden sanahelinästä käytännön teoiksi. Ehkä jo seuraavissa eduskuntavaaleissa uskalletaan vaaliteemoissa liputtaa rohkeasti myös kulttuuripalveluiden puolesta!

Johanna Ikola
kulttuurituotannon lehtori, opinto-ohjaaja
kulttuurituotannon tutkinto-ohjelma
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Etelä-Pohjanmaan liiton Kynäälyjä-blogissa (27.3.2023).