Kani vai Kengu – kasvattajan identiteettiä etsimässä

Blogi:
#

Seison päiväkodin oven ulkopuolella. Eteiseen on sulloutunut kumpparijengiä ja kurahousukansaa: siellä kököttää reipas Risto, pelokas Nasu, haaveileva Puh ja energinen Tikru. Nenään tuoksuu jo lounas. Kumpparit ovat juuttuneet jalkoihin ja tassuihin. Kurahousulinjastolla tökkii. Kiire kutkuttaa kantapäissä. Äkkiä ovi tempautuu auki, kersantin äänensävyllä Kani komentaa Puolenhehtaarin päiväkodin kumpparijengiä: ”Pistäkää vauhtia masiinaan! ”

Kanilla on pinna tiukalla, koska kaverit turhauttavat ja ahkeran Kanin mielestä sato pitäisi korjata sekä talo pitää siistinä. Kani on vastuuntuntoinen ja mielestään oikeassa, muut toimivat hänen mielestään pääasiassa väärin. Kani puhuu kavereilleen äkäisesti tiuskien. Puolenhehtaarin metsän asukkailla näkyy toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden sekä aistiyliherkkyyden piirteitä, jotka liitetään myös sosioemotionaalisiin taitoihin. Tiuskimalla Kani ei tue kavereittensa sosioemotionaalista hyvinvointia eikä onnistu houkuttelemaan ystäviensä voimavaroja esiin.

Risto-reipas on seikkaillut koko aamun kavereidensa Nasun, Puhin ja Tikrun kanssa kurahousut kireällä, hyppien rotkojen yli ja kiiveten vuorien rinteitä. Vaarojen uhmaaminen on saanut vatsassa aikaan karmaisevan nälän tunteen ja pinna alkaa kiristyä – kurahousujen lahkeiden kuminauhat osoittautuvat suureksi koetinkiveksi. Ristoa kiukuttaa ja itkettää. Kanin tiuskiminen harmittaa ja pelottaa.

Ristolla siirtymätilanteet sujuvat yleensä helposti ja hän on taitava ikätasoonsa verrattuna. Kengu miettii Ristoa toimintaa katsoessaan, että mikä Riston mieltä nyt painaa? Tällä kertaa Riston rahkeet eivät tunnu riittävän. Onko Ristolla ollut pitkäaikaista stressiä, joka nyt näkyy ärsyyntyneisyytenä ja itsesäätelyn vaikeutumisena?

Kengu avaa oven ja katsoo Ristoa. Kengu hymyilee lempeästi lapselle ja ohjaa häntä rauhallisesti.  Hän laskeutuu Riston eteen lattialle ja kehuu, kuinka punaiset posket Ristolla on ulkoilusta ja kuinka sinnikkäästi Risto on jo yrittänyt kuminauhaa pois saappaan alta.

Kengu tuntuu mukauttavan oman toimintansa Riston tarpeen mukaisesti. Kengun katsekontakti, myönteiset eleet, ystävällinen äänensävy, lämmön ja hellyyden osoitukset sekä lasta kunnioittava ja arvostava tapa toimia auttavat Ristoa muodostamaan tilanteessa itsestään mielikuvan hyväksyttynä. Koska Kengu on fyysisesti lähellä ja psyykkisesti saatavilla, Risto kokee olonsa turvalliseksi ja ilmaisee omia tunteitaan vapaammin. Kohtaaminen Kengun kanssa edistää hänen motivaatiota sekä keskittymistä riisumistilanteessa. Riston ja Kengun välinen positiivinen kommunikaatio on yksi hyvinvoinnin rakennuspalikoista. Tunnesäätelyn taidot kehittyvät tällaisissa arjen tilanteissa, joissa lasta autetaan sietämään ja käsittelemään erilaisia tunteita.

Pöllökin tietää, että omien tunteiden taustojen pohtiminen auttaa luottamussuhteen vahvistumista ja vuorovaikutussuhteen rakentamista. Katsooko sinun peilistäsi Kani vai Kengu? Piirroskuva, jossa henkilö katsoo itseään peilistä.

Kasvattajan taito olla läsnä, sensitiivisyys ja oman toiminnan mukauttaminen kunkin lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan, ovat avainasemassa olevia taitoja lapsen hyvinvoinnin tukemisessa.

Piirroskuva, jossa kolme hunajapurkkia nimiltään Iloa, Oppimista ja Onnistumisia. Lapsella on oikeus oppia sekä olla osallinen. Lapsella on oikeus kokea olevansa turvassa sekä arvokas omana itsenään. Kasvattajan tehtävänä on kohdata jokainen lapsi. Kasvattajan tehtävä on luoda Nasuille, Tikruille ja Nalle Puheille sellaiset kasvun ja kehityksen olosuhteet, joissa lapsi voi turvallisesti kohdata pahan mielen Möhköfantin ja kerätä hyllyt täyteen oppimisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia, elämän hunajapurkkeja.

Varhaiskasvatuksessa on viimeisten vuosien aikana alkanut korostua tarve kiinnittää pedagogiikassa huomiota lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen. Puhutaan myös varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutoksesta, johon organisaatioiden ja siinä toimivien ammattilaisten tulisi sitoutua. Seinäjoen ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen täydentävien opintojen yhteydessä loin ”Hyvän mielen vuosi varhaiskasvatuksessa” -materiaalipaketin. Materiaalipaketissa on tietoa ja vinkkejä, miten lapsen hyvinvointia voidaan tukea kuvallisen, sanallisen, kehollisen ja musiikillisen ilmaisun ja pedagogisen toiminnan keinoin.  Sen tarkoituksena on olla viemässä jo alkanutta muutosta omalta osaltaan eteenpäin.

”Sitten hän nyökkäsi ystävilleen kiitokseksi ja alkoi kävellä metsän läpi hyräillen ylpeästi itsekseen” (A.A. Milne)


Terhi Hautaluoma VAKA19

Kuvat: Terhi Hautaluoma

Tutustu ”Hyvän mielen vuosi varhaiskasvatuksessa” -materiaalipakettiin täällä (pdf) »

 

1.9.2019 jälkeen sosionomiopintonsa aloittaneet voivat työskennellä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeellä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).