Kokemuksia rakennustekniikan insinööriopinnoista
Rakennustekniikan insinöörin neljän vuoden mittainen koulutus tarjoaa paljon erilaisia vaihtoehtoja urapoluille. Monella saattaa olla mielikuva siitä, että opiskelu on pelkkää matematiikkaa sekä fysiikkaa ja vaikkakin moni opiskeluaine pohjautuu jompaankumpaan tai molempiin, on SeAMKin koulutus järjestetty käytännönläheisesti. Koulutuksessa on muun muassa erilaisia projekteja ja ryhmätöitä.
Ensimmäisen vuoden opiskelija Iida kertoo hieman omista mietteistään alalta sekä omista uratavoitteistaan. Iidan mietteiden lisäksi tässä blogitekstissä pääset lukemaan myös hänen kanssaan samanaikaisesti opinnot aloittaneiden Marikan ja Veronikan kokemuksia. Heillä kaikilla on erilaiset polut SeAMKiin ja hyvin paljon toisistaan poikkeavat tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen.
Rohkeasti haastamaan itseään insinööriopinnoilla
“Moikka! Olen Iida, 21 vuotta. Opiskelen rakennustekniikkaa ja toimin SeAMKissa promoottorina tämän lukuvuoden loppuun.
Aiemmalta koulutukseltani olen rakennusmaalari. Rakennusala on aina kiinnostanut ja valinta rakennustekniikan insinööriopinnoille oli loppujen lopuksi aika helppo. Vaikka taustani onkin talonrakennuksen puolelta ja SeAMKin koulutus valmistaa meidät virallisesti talotekniikan puolelle, olen silti itse alkanut jo heti opintojen ensimmäisillä viikoilla kallistumaan infratekniikan puolelle. Infratekniikkaa ei opeteta SeAMKissa, joten on mahtavaa että SeAMK mahdollistaa ristiin opiskelua toisiin korkeakouluihin. Muualta valittuja opintoja voi suunnata joko vapaasti valittaviin opintoihin tai niillä voi lukea hyväksi muita tutkinnon alaisia aineita. Resurssini eivät elämässä riitä kauemmas kotipaikkakunnaltani muuttamiseen, joten on hienoa että ristiin opiskelu on mahdollista.
Usein kun kerron uusille tai vanhoille tuttaville opiskelevani rakennustekniikkaa tai ylipäätään insinööritutkintoa, on monen reaktiona hengähtää ja todeta “ei minusta kyllä tuohon olisi”. Ja joka kerta oma vastaukseni on sama “miten niin ei?”.
Vaikka itsekin mietin aluksi kouluun hakiessani, että mitähän sitä tuli tehtyä ja että miten tulen pärjäämään tällaisella alalla ilman lukiotaustaa, osoittautuivat jännitykseni aiheet turhiksi hyvin nopeasti koulun alettua. Tietysti minun tulee tehdä joidenkin itselleni entuudestaan vieraiden aineiden eteen enemmän töitä vapaa-ajalla niihin verrattuna, joille aihe on jo entuudestaan tuttua. Tämä on kuitenkin täysin luonnollista.
Haluankin siis kannustaa kaikkia, jotka haaveilevat mistä tahansa koulutusalasta mutta syystä tai toisesta empivät sen suhteen onko heistä siihen, hakemaan opiskelemaan. Kun mietityttää, että onko minusta tähän niin vastaus siihen on hyvin yksinkertainen – kyllä on!
Lukiosta ammattikorkeakouluun
“Olen Marika, 19 vuotta.
Hain opiskelemaan SeAMKiin suoraan lukion jälkeen, joten minulla ei ole aiempaa kokemusta rakennusalalta, mutta ala kiinnostaa silti kovasti.
Meillä rakennustekniikassa on kaksi suuntautumislinjaa, joista aion itse ensi keväänä valita suunnittelupuolen, sillä tulevaisuudessa tahtoisin työskennellä jonkinlaisissa suunnittelutehtävissä esimerkiksi pientalojen parissa. Myös myynti- sekä laskelmatehtävät kiinnostavat minua kyllä.
Tämän koulutuksen jälkeen haen luultavasti vielä ylempään ammattikorkeaan tai opiskelemaan arkkitehtuuria yliopistoon.”
Uusi ammatti työtapaturman seurauksena
“Olen Veronika, 45-vuotta ja minusta tulee “isona” palotarkastaja.
Elämässä toisinaan tulee yllättäviä tilanteita, jonka seurauksena joutuu miettimään uudelleenkoulutusta ja sen myötä uutta ammatillista uraa.
Itselleni tällainen tuli eteen viime vuonna työtapaturman sattuessa. Työskentelin aiemmin pelastuslaitoksella ensihoitajana ja uuden ammatin valinta oli helppoa. Halusin valita tulevan ammattini niin, että se mahdollistaa työskentelemisen palolaitoksella jatkossakin. Vaikka työnkuva palotarkastajana tuleekin olemaan hyvin erilainen, työyhteisö säilyy samana. Se on minulle tärkeintä.
Olen ymmärtänyt, että palotarkastajaksi voi kouluttautua rakennustekniikan insinöörin lisäksi esimerkiksi pelastusalan päällystötutkinnon tai turvallisuusalan tradenomin koulutuksen kautta. Koulutaustasta riippuen kullekin muodostuu omat vastuualueensa. Minun vastuualueenani tulee olemaan nimenomaan rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyvät tehtävät, kuten rakennusten palotekniset suunnitelmat, rakennushankkeiden aikaiset palotarkastukset sekä tilojen käyttöönottotarkastukset.
Opintojemme aikana vapaasti valittavista opinnoista aion esimerkiksi suorittaa tulevaa uraani tukien ”Rakennusten palomääräykset” -kurssin. Lisäksi osaamista pystyy valmistumisen jälkeenkin syventää mm. Pelastusopistolla järjestettävillä koulutuksilla.”
Teksti:
Iida Lilius
SeAMKin rakennustekniikan insinööriopiskelija
SeAMK promoottori lukuvuonna 2023–24