Hoitotyöstä mieluisa ammatti

Olen 39-vuotias Jutta Tuomela Vimpelistä. Olen yksinhuoltajana pian 13-vuotiaalle pojalle. Työskentelen tällä hetkellä sairaanhoitajana Alajärven akuuttiosastolla.

Jo yläasteella mietin kovasti, mikä haluaisin olla isona. Haaveammattina taisi alun perin olla opettaja, joskin ajatukset muuttuivat eri ammattien osalta useaan otteeseen. Yläasteen jälkeen kävin Vimpelin lukion ja vieläkään en ollut aivan varma, mitä haluaisin tehdä. Lukiosta valmistuttuani vuonna 2003 työskentelin vuoden ohjaajana ala-asteella, jonka jälkeen opiskelin itselleni koulunkäynninohjaajan ammattitutkinnon. Sitä työtä en kuitenkaan sen jälkeen tehnyt, vaan työskentelin lastenhoitajana ja Siwan kassalla jonkin aikaa, kunnes päätin hakeutua lukemaan sosionomiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun, suuntautuen kriminaali- ja päihdehuoltoon.

Sosionomiksi en kuitenkaan valmistunut, kun elämä vei toisaalle. Tai no, muutin Kemistä takaisin Vimpeliin. Ensimmäisen sosionomiharjoittelun myötä sain kesätyöpaikan hoitajana kehitysvammaisten palvelukodista Vimpelistä. Se kesätyö venähti noin 7 vuoden mittaiseksi. Eli kiinnostus hoitotyötä kohtaan heräsi ja huomasin, että pidän hoitotyöstä kovasti ja halusin siitä itselleni ammatin. Pitkään tuli mietittyä eri ammattivaihtoehtoja silloinkin, mutta mukavan ja tsemppaavan työporukan innoittamana hain opiskelemaan Seinäjoen Sedun työvoimapoliittiseen koulutukseen Alajärven toimipisteeseen, josta sitten valmistuin vanhustyöhön suuntautuneena lähihoitajaksi vuonna 2014. Opiskelujen aikana tein edelleen keikkatyötä kehitysvammaisten parissa ja uskoin, että se tulisi olemaan työpaikkani myös valmistumisen jälkeenkin.

Työharjoittelut opintojen suola

Lähihoitajakoulun aikana tein harjoitteluita erilaisissa paikoissa ja hain omaa paikkaani työelämässä. Viimeisen harjoittelun myötä minulle tarjottiin vuodeksi virkavapaan sijaisuutta vanhusten palvelutalosta Hemilänrannasta, Vimpelistä. Tuon vuoden jälkeen sain sieltä myös elämäni ensimmäisen vakituisen työpaikan ja samalla kuitenkin tiesin jatkavani opintojani jossain vaiheessa. Vuonna 2017 hain SeAMKiin ja tuolloin ensimmäisenä vaihtoehtona minulla oli jatkaa sosionomiopinnot loppuun, mutta pääsinkin opiskelemaan sairaanhoitajaksi SeAMK Maakuntakorkeakouluun Alajärvelle.

Sairaanhoitajaopinnot suoritettiin monimuoto-opiskeluna, joten opiskelujen ohella pystyin käymään töissäkin. Opiskeluihin kuului paljon työharjoitteluita, joten niiden ajan olin töistä opintovapaalla, joka onnistui oikein hyvin, kiitos joustavan työnantajan. Työharjoitteluja tein mahdollisimman monessa erilaisessa paikassa, jotta näkisin laajasti sairaanhoitajan työtä, sekä halusin saada selkeyttä ajatuksiini, että millaisessa paikassa haluaisin joskus työskennellä. Seinäjoen keskussairaala tuli tutuksi kirurgian sekä sydän- ja munuaissairauksien osastojen puolelta. Nuo harjoittelut olivat mielenkiintoisia ja oli hienoa päästä keskussairaalaan harjoittelemaan. Täytyy kyllä kehua ihan jokaista työharjoittelupaikkaani siitä, kuinka hyvin opiskelijat otettiin vastaan ja ohjaus oli monipuolista sekä työlähtöistä. Parhaiten oppii tekemällä ja samalla kädentaidot sekä tietotaito paranevat huomattavasti.

Opinnoissani suuntauduin sisätautikirurgiseen hoitotyöhön ja viimeisen, suuntautumiseen kuuluvan harjoittelun tein Alajärven kotisairaalassa sekä Alajärven akuuttiosastolla. Viimeisen harjoittelun aikana myös irtisanouduin vakituisesta työsuhteestani, sillä tiesin, että pääsen työskentelemään akuuttiosastolle. Seuraavana päivänä harjoittelun loputtua huomasinkin olevani jo perehdytysvuorossa ja sillä tiellä olen edelleenkin, nyt vakituisessa työsuhteessa. Työni akuuttiosastolla on monipuolista ja yksikään päivä ei ole samanlainen. Pidän siitä, että välillä saan tehdä ihan perushoitotyötä ja välillä olen vastuuvuorossa oleva sairaanhoitaja, joka hoitaa lääkärinkierrot ja kaiken siihen liittyvän lääkehoidon toteutuksen lisäksi. Työ on kolmivuorotyötä ja näen ja koen työssäni monenlaista. Tykkään haastaa ja kehittää itseäni työssäni, joka päivä oppii jotain uutta, koskaan ei ole täysin valmis. Siksi menen avoimin mielin eteenpäin ja nautin työstäni hyvässä tiimissä tällä hetkellä.

Tiivis porukka edelleen

Sairaanhoitajaksi valmistuin siis toukokuussa vuonna 2021. Tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkaa opiskeluja vielä, joten hain nyt tänä vuonna opiskelemaan SeAMKiin sosiaali- ja terveysalan ylempää AMK-tutkintoa suuntautumisena kehittäminen ja johtaminen. Katsotaan kuinka käy.

Opiskelu SeAMKissa oli mielenkiintoista ja monipuolista. Koin hyväksi opiskella monimuotona, koska samalla sai tehdä töitä omassa työpaikassa. Pääsääntöisesti opiskelimme Alajärven toimipisteessä, mutta silloin tällöin suoritimme opintoja myös Seinäjoella. Ehkä siksi myös meidän ryhmä hioutui niin tiiviiksi, kun saimme “olla omissa oloissamme” Alajärvellä. Meidän ryhmä oli oikein kannustava ja hauska ja olimme kuin yhtä perhettä, elimme samalla toistemme ilot ja surut yhdessä. Pidämme yhteyttä edelleen ja olemme ottaneet tavaksi pyrkiä tapaamaan toisemme ainakin kerran vuodessa. Suosittelen opintoja SeAMKissa kaikille, jotka yhtään suunnittelevat AMK-opintoja. SeAMK on opiskelijaystävällinen ja kannustava ammattikorkeakoulu.

Jutta Tuomela
SeAMK Alumni