Automaatioinsinööri Samuli tarvitsee työssään loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja | SeAMK Blogit

Automaatioinsinööri Samuli tarvitsee työssään loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja

Blogi:
Henkilä nojaa kaiteeseen teollisuustuotantohallissa.

 

Samuli Romppainen on 26-vuotias Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistunut automaatioinsinööri. Hän työskentelee tällä hetkellä automaatioinsinöörinä Purso Oy:llä.

– Valitsin tekniikan alan, koska se tuntui mukavalta, vaikka silloin en oikeasti vielä tiennyt mistään yhtään mitään. Jäin ja ammatillistuin tekniikan alalle, kun aloin ymmärtää oikeasti, miten tekniikka toimii. Ja kun vielä onnistuin itse tekemään sitä käyttäen asioita, joita aloittaessa luulin, että vain rakettitieteilijät pystyvät tekemään, Samuli muistelee.

Ymmärrys asioista kasvaa jatkuvasti

Jo ammattikorkeakoulun aikana Samuli oli mukana valmistamassa itsestään ohjautuvaa nelikopteria ja teki kinetiikalla ja valolla viestivän ohjauslaitteiston, joiden toiminnan hän sai koodattua käyttäytymään mielensä mukaisesti.

– Kaikki tarvikkeet ja tarvitsemani ohjeistuksen sain koululta. Muistan, kuinka luulin olevani silloin tekniikan huippu, mutta nyt kun miettii, niin enpä kovin hääppöinen osaaja vielä ollut. Jännityksissäni odotan, kuinka pätevä tulen vielä olemaan, hän naurahtaa.

Tällä hetkellä Samuli keskittyy työssään turvallistamaan koneiden käyttöä, ohjelmoimaan eri valmistajien logiikoita sekä hallinnoimaan ja muokkaamaan tiedon käsittelyjä ja siirtoja.

– Työ on erittäin mielekästä, sillä se tarjoaa todella itsenäisen työympäristön, jatkuvaa loogisen päättelyn jumppaa aivoille sekä tiedon keräämistä ja sen ymmärtämistä, Samuli summaa.

Monipuolista ja vaihtelevaa työtä

Samuli on työskennellyt viime vuodet tuotantolaitoksissa, joissa tekniikka näkyy materiaalien valmistuksesta tietojen käsittelyyn.

– Toteutan ja mietin ideoita, miten kukin prosessi olisi mahdollista saada tehtyä käyttäen mahdollisimman vähän fyysistä työtä tai miten pystytään mahdollisimman helposti selvittämään kunkin työstetyn kappaleen vaiheet valmistuksesta siihen, kun asiakas ottaa kappaleen vastaan, Samuli kertoo.

– Työni on tällä hetkellä vaihdellen toimistossa tietokoneella työskentelyä, laitoksessa ongelmien selvittelyä tai suunnitelmien hahmottamista käytännössä. Työhön mahtuu aika ajoin fyysistäkin työtä, kuten laitteiden korjaamista ja asentamista. Myös uusien asioiden oppiminen vaatii usein kursseilla käyntejä ja oppien hyödyntäminen ahkeraa opiskeluasennetta, joten koulultakaan ei ole karkuun päästy, hän sanoo.

Erilaisia taitoja tarvitaan

Tekniikan alalla tarvitaan monipuolisesti erilaisia taitoja, kuten kieli- ja viestintätaitoja, päättelykykyä, hahmotuskykyä ja luovuutta.

Samuli kertoo olevansa muiden ihmisten kanssa melko säännöllisesti yhteydessä, esimerkiksi tilatessaan laitteita tai kysyessään ohjeistuksia tietyn ohjelman käytöstä. Suuret ja tunnetut ohjelmat ja laitevalmistajat ovat usein ulkomaalaisia, joten englannin kielen käytölle ja opettelulle saa hyvin vastiketta. Myös lähestulkoon kaikki laiteohjeet, ohjelmointikielet ja ohjelmat on kirjoitettu englannin kielellä.

– Miettiessäni nykymaailmaa käytännössä lähestulkoon jokainen esine on kytköksissä tekniikkaan. Jos ei itse esine, niin vähintään sen valmistus. Vaihtoehtoja alalla suuntautumiselle on lukemattomia. Jos kiinnostaa terveysala, mutta ei halua esimerkiksi sairaanhoitajaksi, voi suunnitella ja rakentaa vaikka röntgenlaitteita. Jos kiinnostaa tulipalojen sammutus, mutta et halua sukeltaa vaaralliseen savuun, voi suunnitella ja rakentaa koneen, joka sukeltaa puolestasi. Tekniikan alalla pystyy myös kätevästi vaihtamaan vaikkapa röntgenlaitteen rakentamisesta savusukellusrobottiin, koska molemmissa hyödynnetään tekniikkaa, Samuli ideoi.

Hän kertoo olevansa hyvin tietoinen siitä, että ei ole kovin hyvä muistamaan minkään tai kenenkään nimeä, mutta hän pitää ongelmien ratkomisesta, joissa ei tarvita hyvää nimimuistia, vaan enemmän kykyä selvittää esimerkiksi reitti pisteestä A pisteeseen B.

– Tämän tyyppisiä ongelmatilanteita esiintyy omassa työssäni jatkuvasti, mikä tekee siitä itselleni tosi mielekästä. Ongelmien ratkaisemisiin en tarvitse muuta kuin oman tyylini ymmärtää asia käyttämällä omia nimiäni ja tekniikoitani. Jos ja kun ratkaisut ja lopputulokset täytyy esimerkiksi kirjoittaa ja selittää muille niin, että muutkin sen ymmärtävät, voin tähän käyttää apunani vaikka Googlea ja kaivaa hakemani sanat ja ”kääntää” niillä omat ajatukseni, Samuli summaa.