Agrologi on ruokaturvaaja

Uskallanko syödä salaattia? Onko kananmuna keitetty tarpeeksi kovaksi? Saanko ripulin tai salmonellan?

Kysymyksiä, joita tulee pohdittua ulkomailla ruokapöydässä, mutta Suomessa ei tule mieleenkään. Suomessa tuotettu ruoka on turvallista – sen takaa joukko ammattilaisia. Agrologi on tässä ketjussa mukana alkutuotannon ammattilaisena.

Ruokaturvallisuus lähtee ammattitaidosta. Maaperän koostumus ja ravinteet vaikuttavat vilja- ja rehukasvien kasvuun ja laatuun. Lypsylehmän ruokinta ja hyvinvointi vaikuttavat sen lypsämään maidon määrään ja laatuun. Teknologian avulla saamme täsmällisempää lannoitusta juuri kyseiselle kasville siihen missä sitä tarvitaan. Edellä mainitut ovat esimerkkejä agrologin osaamisesta, osana ruokaturvallisuutta.

Ruoka vaikuttaa meidän terveyteemme ja hyvinvointiimme. Ruoka työllistää suuren joukon suomalaisia. SeAMKista valmistuneista agrologeista noin 30 prosenttia lähtee valmistumisensa jälkeen maatalousyrittäjiksi tuottamaan ruokaa. Suurin osa agrologeista sijoittuu työmarkkinoille maataloutta tai maaseutua sivuaviin tehtäviin. Elinkeino-, liikenne- ja ja ympäristökeskus (ELY), Maatalousvirasto (MAVI) ja ProAgria (neuvontajärjestö) ovat agrologien työllistäjiä ja tärkeitä tahoja ruokaketjussa. Ruoka- ja koneteollisuus sekä kauppa tarvitsevat maatalouden osaajia asiantuntija- ja myyntitehtäviin. Kuntien maataloushallinto sekä maataloutta ja maaseutua palvelevat projektit antavat mahdollisuuden vaikuttaa eri tehtävissä.

Tutkimuksella ja opetuksella luodaan uusia mahdollisuuksia. SeAMKin agrologit perehtyvätkin koko ruokaketjuun, sen vastuullisuuteen ja turvallisuuteen. Agrologitutkintoon voi myös liittää elintarviketuotantoa ja näin saada vielä laajemman osaamisen ruokaturvaajana.

SeAMKin agrologiopiskelijat ovat hienosti kiteyttäneet laajat mahdollisuutensa heidän kurssihuppareihinsa painettuun tekstiin: ”pankinjohtajasta paalaajaan”

Anu Katila
koulutuspäällikkö, agrologin tutkinto-ohjelma
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ( SeAMK)