Suosikkipaikkojani Seinäjoella

Olen asunut Seinäjoella 1,5 vuotta ja siinä ajassa ehtinyt jo tutustua kaupunkiin melko hyvin. Paljon on vielä kuitenkin myös näkemättä ja tutkimatta. Kerron seuraavassa kuitenkin hieman lempipaikoistani Seinäjoella.

Seinäjoen ranta

Kaupungin läpi ja samalla myös SeAMKin Framin kampuksen ohi virtaa Seinäjoki. Joelta löytyy mm. lenkkipolkuja, melomismahdollisuuksia, jokiristeilylähtöjä ja jopa laivaravintola. Joen ranta on kaunista aluetta ja tuo hienon elementin myös luokkahuoneiden ikkunoista näkyvään maisemaan. Joen varsi toimii ihanteellisena lenkkeilymaastona ja tarjoaa puitteet vaikka kesäiselle piknikille.

Seinäjoen kaupunginkirjasto Apila

Seinäjoen kaupunginkirjasto toimii suurimmaksi osaksi muutama vuosi sitten valmistuneessa rakennuksessa, uudessa Apila-kirjastossa. Yksi rakennuksen seinistä on kokonaan lasia ja siksi todella hienon näköinen. Kirjasto on myös sisältä tutustumisen arvoinen: tilat ovat avarat ja modernit. Kyllä riitti maalaistytöllä ensimmäisellä vierailukerralla ihastelemista! Myös vanhan kirjaston puolella, Aalto-kirjastossa on vielä toimintaa. Rakennukset ovat yhteydessä maan alla.

Kirjojen ja muun aineiston lainaamisen lisäksi kirjastosta on mahdollista mm. varata tiloja itsenäiseen musisointiin tai tulla nauttimaan musiikista ja muusta taiteesta muiden esittämänä. Kirjaston lukuportaikoksi kutsutulla, katsomonakin hyvin toimivalla alueella järjestetään ahkerasti mm. konsertteja.

Seinäjoen kaupunginteatteri

Seinäjoenkaupunginteatteri sijaitsee Aalto-keskuksessa, aivan Apila-kirjaston vieressä. Kaupunginteatterilla tosin on näyttämöitä myös kolmessa muussa paikassa: kaksi eri kesäteatterinäyttämöä (Mallaskosken teatteriterassi ja Törnävänsaari) sekä tulevan remontin ajan väistötiloina toimiva Vanha. Pidän itse teatterista ja käyn katsomassa näytelmiä ja varsinkin musiikkiteatteria melko ahkerasti. Teatterit kun vaan ovat todella mielenkiintoisia paikkoja.

Pajuluoman ranta

Pajuluoma on Seinäjoen sivuhaara ja sen varressa on mukavia puisto- ja ulkoilualueita. Ranta-alue on kivan näköistä. Tähän aikaan talvesta vielä nätimpää, kuin tuossa alapuolisessa kuvassa, kun sittemmin on satanut lunta. Seinäjoelta siis löytyy paljon kauniita puistoalueita ja luonto on kuitenkin lähellä, vaikka kaupungissa ollaankin.

Valkoinen puu

Valkoinen puu on Seinäjoen keskustassa sijaitseva viehättävä kahvila, josta saa mm. aivan ihanaa suklaakakkua! Totta kai muutkin herkut siellä ovat upeita. Valkoinen puu ei ole kaukana Framilta, joten kavereiden kanssa on useammankin kerran käyty siellä koulun jälkeen herkuttelemassa ja vaan parantamassa maailmaa.

Rytmikorjaamo

Rytmikorjaamo sijaitsee Vaasantiellä, aivan Seinäjoen keskustan pohjoispuolella. Entiseltä postiautovarikolta löytyy mm. yrityksiä ja bändikämppiä, mutta myös Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen pyörittämä Rytmikorjaamo-klubi. Klubilla järjestetään keikkoja sekä muita tapahtumia, kuten messuja, kokouksia ja koulutuksia.

Klubi-illat pyörivät talkoovoimalla, eli lipunmyyjät, ravintolahenkilökunta, blokkaajat ym. ovat töissä vapaaehtoisina. Ainakin kulttuurituotannon opiskelijat käyvät melko ahkerasti talkoilemassa. Aiempaa kokemusta ei kuitenkaan vaadita, joten kellä tahansa on Rytmiksellä mahdollisuus päästä mukaan toteuttamaan keikkailtoja.

Törnävänsaari

Törnävän saari sijaitsee Seinäjoen keskustan eteläpuolella ja on todella kaunista aluetta. Saari on erityisesti tunnettu legendaarisen festarin, Provinssin tapahtumapaikkana. Festivaalin aikaan saaressa on niin paljon ihmisiä sekä erilaisia lavarakenteita ja muuta rekvisiittaa, että alue muuttuu lähes tunnistamattomaksi. Saaressa tapahtuu kuitenkin muutenkin kuin vain festivaalin aikaan, sillä alueella sijaitsee mm. kesäteatteri.

Törnävällä on mukava ulkoilla ja oleilla kaikkina vuodenaikoina, sillä alue on myös talvella viehättävä. Siitä kuvatodistetta alapuolella.

Rautatieasema

Seinäjoki sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varressa ja junalla pääsee tunnissa vaikka Tampereelle tai Vaasaan. Seinäjoen matkakeskus ei rakennuksena ole kovin viehättävä, mutta sieltä seikkailu vasta alkaa.

Teksti ja kuvat: Elina Sipilä, kulttuurituotannon opiskelija