Kansainväliset verkostot ovat resurssi, ei kulu

Blogi: AB Seinäjoki

Euroopan unionilla on maailman suurin tutkimuksen ja kehityksen rahoitusohjelma. ​​Tämä rahoitusohjelma on nimeltään Horizon 2020 (H2020) ja sen suuruus on 80 miljardia euroa. Niin suuri summa, että sitä ei välttämättä pysty samalla sekunnilla käsittämään. Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä EU pohtii tällä hetkellä H2020 –rahoitusohjelman budjetin tuplaamista seuraavalle rahoituskaudelle! EU näkee, että paljon hyviä innovaatioita jää nykyisellään rahoittamatta, ja toisaalta taas EU kokee huolta siitä, että Aasia porskuttaa kehittämistoiminnassaan Euroopan edelle.

Positiivista on, että suomalaiset ovat hyödyntäneet enenevissä määrin yhä paremmin H2020- rahoitusohjelmaa. Kuluvan rahoituskauden aikana (2014-2020) H2020-ohjelmasta on myönnetty Suomelle tähän mennessä rahoitusta lähes 600 miljoonaa euroa. Suomalaiset ovat mukana 914 hankkeessa, joiden kokonaisvolyymi on huikeat 6,7 miljardia euroa!

Suomalaisten onnistumisprosentti on lievästi nousussa, ja väitän, että yksi taustatekijä tälle on suomalaisten onnistunut ja pitkäjänteinen verkostoituminen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Nyt pitkään tehty työ verkostoitumisessa, oikein valittujen strategisten kumppanuuksien kanssa, alkaa tuottaa toivottuja tuloksia.

Onnistunut kansainvälinen toiminta on onnistunutta yhteistyötä. Kyky toimia osana erilaisissa kumppanuus – ja verkostosuhteissa on yksi keskeisistä menestyksen edellytyksistä. Olennaista on pystyä tunnistamaan oman työn ja organisaation kannalta ne tärkeimmät yhteistyösuhteet, jotka voidaan nähdä yhtenä resurssina, ei kuluna.

Verkostoja tulee rakentaa osallistuen, ajan kanssa. Ne rakennetaan molemminpuolisen hyödyn saamiseksi, yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi, ja oman osaamisen kehittämiseksi. Aina on hyvä idea työskennellä itseään viisaampien kanssa! Verkostomaisessa yhteistyössä on erityisen hyvää se, että opit nopeammin, tehokkaammin ja ajattelet innovatiivisemmin kuin jos toimisit yksin. Tätä olen kuullut kutsuttavan sosiaaliseksi navigoinniksi ja kollektiiviseksi älykkyydeksi. Ja onhan se!

Erityisesti kansainvälisessä verkostoitumisessa saavutetut hyödyt yleensä vielä moninkertaistuvat vaikuttavuutena alueelle; inspiraationa uusille tutkimuksen aloille, uusien yhteistyökuvioiden kautta, sekä kansainvälisen aluebrändin vahvistamisen kautta. Saavutetut kontaktit hyödyttävät parhaimmillaan myös elinkeinoelämää ja poikivat alueelle jopa sijoittajia, sekä uusia yrityksiä.

Etelä-Pohjalaiset TKI-toimijat ovat toimineet erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa jo vuosia. Yksi verkosto, jonka kautta ollaan saatu Etelä-Pohjanmaalle tutkimukseen ja kehittämiseen yhteistyöstä ja rahoitusta mm. H2020 –rahoitusohjelmasta, on ERIAFF – European Regions for Innovation in Agriculture, Food & Forestry -verkosto. Tässä on mukana noin 70 eurooppalaista aluetta pohtimassa yhteisiä TKI-hankkeita, ruokajärjestelmien teemassa.

Etelä-Pohjanmaan yhteistyö ERIAFF -verkoston kanssa on ollut aktiivista jo vuodesta 2012 saakka. Yksi aktiivisuuden osoitus on, että ERIAFF 2018 kansainvälinen konferenssi järjestetään 11 – 13.6.2018 Seinäjoella! Nimeltään “Food Security 2020” –konferenssin alateemoina ovat ”Big Data”, ”High Tech Agriculture” ja ”Nutrition”. Konferenssissa kuullaan sekä suomalaisia että eurooppalaisia asiantuntijoita, sekä myös innovatiivisia yrityksiä ja hankkeita.

Merkitse päivät kalenteriin ja tule sinäkin mukaan verkostoitumaan!

Kirjoittaja: Elina Koivisto, projektipäällikkö, SeAMK Ruoka

 

Lue lisää konferenssista!

SeAMK Ruoka -yksikössä elokuun 2018 alussa alkaneen EU E-P Foodnet -projektin tavoitteena on tiivistää kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisten ruokaverkostojen sekä alan eteläpohjalaisten toimijoiden kesken. Projekti on päävastuussa ERIAFF 2018 –konferenssin järjestämisestä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran AB Seinäjoen omassa blogissa 2.12.2017.

http://www.abseinajoki.com/single-post/2017/12/04/Kansainvalisetverkostot