MONIULOTTEINEN MAATALOUSALA

#
Suoritin työharjoitteluni Montanan lakeuksilla. Työharjoittelun suorittaminen ulkomailla on ikimuistoinen, opettavainen ja palkitseva kokemus. Kuva: Samuli Juurakko

Tätä kirjoittaessani opiskelen neljättä vuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK) agrologiksi. Tekstissä on tarkoitus pohdiskella sitä, mitä agrologiopiskelijat opiskelevat ja miksi. Pohdin tekstissä myös erilaisia agrologeille sopivia uravaihtoehtoja.

Kenelle koulutus sopii?

Merkittävä osa agrologiopiskelijoista ryhtyy opintojen päätyttyä maatalousyrittäjäksi. Suurella osalla agrologiopiskelijoista onkin kotonaan maatila. Valmistumisen jälkeen monella on edessä maatilan sukupolvenvaihdos. Jotkut ovat yrittäjiä jo opiskeluaikana. Vaikka maatilatausta on agrologiopiskelijalle varsin yleinen, on iso osa opiskelijoista kotoisin muualta kuin maatilalta. Näistä monilla on silti jonkinlaista kokemusta maataloustöistä – toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.

SeAMKin agrologi (AMK) -opiskelijat saavat mahdollisuuden tutustua maatiloihin sekä Suomessa että ulkomailla. Kuva: Oskari Jylkkä

Olen viettänyt nuoruuteni maataloustöiden parissa, minkä myötä olen saanut alalta kokemusta jo ennen opintojeni alkamista.  Kotonani on joskus viljelty maata ja kasvatettu kotieläimiä, mutta tällä hetkellä tuotantorakennukset ovat tyhjillään. Intohimoni tätä alaa kohtaan on silti ollut aina vahva, mikä oli keskeinen syy hakiessani opiskelupaikkaa. En miettinyt niinkään omaa osaamistasoani, vaan tein valintani mielenkiinnon perusteella. Jotta voit opiskella agrologiksi, sinun ei todellakaan tarvitse olla maatilalta kotoisin. Määrätietoinen asenne ja halu oppia uutta antavat sinulle mahdollisuuden menestyä millä tahansa alalla.

Arvioideni mukaan noin puolella agrologiopiskelijoista on lukiotausta. Toisella puolikkaalla on vastaavasti ammattikoulutausta. Opiskelijoiden kokemus- ja osaamistaso vaihtelee siis voimakkaasti. Jos mietit, että sovitko joukkoon, älä suotta epäröi. Varmasti sovit, jos ala sinua kiinnostaa. Töitä ruuantuotannon parissa riittää monenlaisille osaajille. Tämän koulutuksen aikana sinulla on erinomainen mahdollisuus hakea lisää kokemusta yhdessä opiskelukavereidesi kanssa. Kun verkostoidut oman alasi osaajien ja opiskelijoiden kanssa, opit koko ajan uutta.

Mitä opinnot sisältävät?

Nelivuotinen opetussuunnitelma on teoriapainotteinen, mutta mukaan mahtuu mukava määrä myös käytännön työskentelyä. Teoriaopinnot pitävät sisällään pääasiassa lähiopetusta sekä raporttien ja tehtävien tekoa. Tehtäviä tehdään usein pienissä ryhmissä. Käytännön kokemusta on mahdollista kartoittaa pääasiassa kesäisin mm. työharjoitteluiden ja kasvukauden opintojen merkeissä.

Ensimmäinen opiskeluvuosi sisältää enimmäkseen perusoppia mm. viljelykasveista, lannoituksesta, meteorologiasta, liiketoimintaosaamisesta, kotieläimistä, fysiikasta ja matematiikasta. SeAMKissa opettajat ja opiskelijat tuovat vahvasti esiin omia käytännön kokemuksiaan. Lähiopetuksessa ilmapiiri on keskusteleva. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat tekevät muutamia vierailuja Seinäjoen alueen maatalousyrityksiin. Lukuvuoden aikana opiskelijat kartuttavat myös hieman käytännön taitojaan opetusmaatilalla.

Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen opiskelijat suorittavat maatilaharjoittelun. Tämä on palkallinen harjoittelu, joka kestää lähtökohtaisesti läpi koko kasvukauden toukokuusta lokakuuhun. Itse suoritin tämän harjoittelun Yhdysvalloissa, mikä oli huikea ja opettavainen kokemus. Joka vuosi muutama opiskelija suorittaa työharjoittelun ulkomailla. Mikäli haet SeAMKiin opiskelemaan agrologiksi, suosittelen poistumaan mukavuusalueelta ja karkaamaan hetkeksi ulkomaille – se on huikea ja opettavainen kokemus.

Toisen lukuvuoden aikana opiskelijat perehtyvät mm. erilaisten viljelykasvien viljelyyn, maatalousteknologiaan, erilaisiin energiaratkaisuihin, verotukseen ja maatalouspolitiikkaan. Lukukauden päätteeksi opiskelijat perustavat koulun koelohkoille pienet koekasvustot haluamistaan viljelykasveista. Koelohkoilla on mahdollisuus tehdä mm. lannoite- ja kasvinsuojelukokeita oman mielenkiinnon mukaan. Kesän aikana SeAMK järjestää opiskelijoille kolmisen viikkoa lähiopetusta opetusmaatilan ympäristössä.

 

Toisen lukuvuoden jälkeen opiskelijat perustavat opetusmaatilan läheisyyteen omat koekasvustot. Kuvassa korkeaksi kehittynyt maissikasvusto kesältä 2018. Kuva: Eero Jaakola

Kolmas lukuvuosi on erikoistumisvuosi. Voit suuntautua joko maatalousyrityksen tuotantoprosesseihin tai vaihtoehtoisesti maatalouden yritystalouteen. Itse suuntauduin yritystalouteen. Lukuvuoden aikana opiskelimme mm. tuotantoekonomiaa, investointeja ja rahoitusta, maatalousyrityksen johtamista sekä tuotannon suunnittelua. Omasta mielestäni kolmas lukuvuosi on ollut koulutuksen parasta aikaa. Lukuvuoden aikana teimme ryhmissä laajaa tuotannon suunnittelua oikealle maatalousyritykselle. Tuotannon suunnittelussa huomioidaan laajoja asiakokonaisuuksia ja aiemmin opiskellut asiat on syytä olla hallinnassa.

Miten työelämään?

Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijat suorittavat erikoistumisharjoittelun haluamassaan yrityksessä tai instituutiossa. Tässä vaiheessa alan moniulotteisuus tuli opiskelijoille viimeistään selväksi. Tyypillisiä harjoittelupaikkoja ovat esim. maatalouskauppa, kuntien maaseutupalvelut, ELY-keskukset, maaseutuvirasto, Atria, Valio tai jokin muu elintarvikealan yritys, pankit, ProAgria ja maatalouden laskentapalveluyritykset. Itse työskentelin Maaseudun Tulevaisuuden toimittajana. Erikoistumisharjoittelun myötä moni opiskelija työllistyy samaan yritykseen valmistumisensa jälkeen. Tässä vaiheessa opiskelijoilla on todellinen mahdollisuus saada hyvä startti omalle työuralleen.

Erikoistumisharjoittelun jälkeen opiskelijat voivat vielä täydentää osaamistaan oman mielenkiintonsa mukaan. Usein neljäs lukuvuosi kuluu opinnäytetyön parissa. Itse suosittelen viimeistään tässä vaiheessa harkitsemaan opiskelijavaihtoa jossain SeAMKin yhteistyökorkeakoulussa.

SeAMKista valmistuneet agrologit ovat laajalti tunnettuja maatalousalan yrityksissä. Seinäjoen seudulla on tarjolla useita maatalousalan työpaikkoja. SeAMK on Suomen johtava maatalousalan ammattikorkeakoulu, jossa koko ruokaketju mielletään yhtenä kokonaisuutena. Ruoka-ala työllistää satoja tuhansia henkilöitä Suomessa. Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta ja ruoka-ala on yksi SeAMKin kärkialoista. Ruokaa tarvitaan aina.

Valmistuneiden agrologien keskimääräinen kuukausipalkka on Luonnonvarat ry:n kyselyn mukaan noin 2 400 euroa. Tämä on siis palkkatyötä tekevien keskiarvo. Hieman yli 60 prosenttia valmistuneista agrologeista hakeutuu palkkatöiden pariin. Kyselyyn vastanneista agrologeista työttömien osuus oli hieman yli 13 prosenttia. Palkkatöissä käyvistä noin joka viides on työllistynyt maatalouden ulkopuoliselle alalle. Valmistuneilla agrologeilla on mahdollisuus myös jatko-opintoihin mm. Helsingin yliopistossa.

Suosittelen lämpimästi suuntaamaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun ruoka-alan opintojen pariin. Olen itse ollut tyytyväinen valintaani. Allekirjoittanut kertoo mielellään omista kokemuksistaan lisää ja vastailee kaikkiin kysymyksiin. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä!

 

Samuli Juurakko
SeAMKin agrologi (AMK) -opiskelija
juurakko.samuli@gmail.com
045 2042 963